Sijoituskissa – mitä se tarkoittaa?
Moni yllättyy kuullessaan ensimmäisen kerran sanan sijoituskissa. Ajatus voi herättää kysymyksiä: Onko kissa minun? Tuleeko se asumaan välillä kasvattajalla? Mitä velvollisuuksia sijoituskotiin liittyy?
Yksinkertaisesti sanottuna sijoituskissa on sijoituskodille tavallinen perheenjäsen, joka asuu pysyvästi omassa kodissaan, mutta jota kasvattaja käyttää sovitusti jalostukseen ennen kuin omistusoikeus siirtyy kokonaan sijoituskodille.
Sijoitus perustuu aina vapaaehtoiseen yhteistyöhön, keskinäiseen luottamukseen ja kirjalliseen sopimukseen.
Miksi sijoituskissoja yleensäkään on?
Kukaan yksittäinen kasvattaja ei voi pitää kotonaan suurta määrää kasvatuskissoja, eikä se olisi kissojen hyvinvoinninkaan kannalta ihanteellista.
Sijoituskotien ansiosta lupaavat jalostuskissat saavat elää tavallista kotikissan elämää omassa perheessään, samalla kun niitä voidaan käyttää vastuullisesti rodun kasvatuksessa.
Näin voidaan säilyttää rodun geneettistä monimuotoisuutta, käyttää kasvatuksessa useampia yksilöitä, kuitenkin tarjota jokaiselle kissalle oma rauhallinen koti sekä etenkin tehdä kasvatustyötä eläinten hyvinvointi edellä.
Millainen sijoituskissan elämä parhaimmillaan on?
Arjessa sijoituskissakin elää aivan tavallisen lemmikkikissan elämää. Se nukkuu omassa pedissään, leikkii, osallistuu perheen arkeen ja on ennen kaikkea rakastettu perheenjäsen. Kasvattaja ei ”lainaa” tai hae kissaa jatkuvasti, eikä yleensäkään käy hakemassa sitä ilman etukäteen sovittuja asioita. Mahdolliset reissut liittyvät lähinnä mahdollisiin näyttelyihin, terveystutkimuksiin sekä aikanaan myös kasvatuskäyttöön.
Mitä sijoituskodilta odotetaan?
Sijoituskoti huolehtii kissasta aivan kuten omastaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tavallisen laadukasta ruokintaa, hyvää perushoitoa, rokotuksista huolehtimista, tarvittaessa yhteydenpitoa kasvattajaan, sovittujen terveystutkimusten mahdollistamista ja yhteistyötä jalostukseen liittyvissä asioissa.
Toivon myös, että sijoituskoti kertoo avoimesti kissan terveydestä ja kuulumisista. Luottamus toimii aina molempiin suuntiin.
Mikä on kasvattajan osuus?
Kasvattaja vastaa kaikesta jalostukseen liittyvästä suunnittelusta ja kustannuksista. Näitä voivat olla esimerkiksi jalostukseen tarvittavat terveystutkimukset, DNA-testit, mahdolliset astutukseen liittyvät kulut, tiineyteen ja pentujen syntymään liittyvät kulut, emon lisäruokinnasta aiheutuvat sekä pentujen hoitoon liittyvät kustannukset.
Kasvattajan tehtävänä on myös olla sijoituskodin tukena koko yhteistyön ajan.
Entä jos kyseessä on naaras?
Naaraan kohdalla sijoitussopimuksessa sovitaan etukäteen esimerkiksi siitä, kuinka monta pentuetta kissalla enintään teetetään. Yleensä sovitaan kahdesta pentueesta. Tiineys, synnytys ja pentujen hoito suunnitellaan aina kissan hyvinvointi edellä. Jalostukseen käytetään vain terveitä, siihen soveltuvia kissoja, eikä kaikkia sijoituskissoja lopulta käytetä jalostukseen lainkaan.
Pennut syntyvät ja hoidetaan sopimuksen mukaan joko sijoituskodissa tai kasvattajan kotona, ja pentujen vieroituksen jälkeen, aikaisintaan pentujen ollessa 14 viikon ikäisiä, naaras palaa takaisin omaan kotiinsa ja jatkaa omaa tavallista perhe-elämäänsä.
Entä uros?
Uroksen kohdalla yhteistyö on usein vieläkin yksinkertaisempaa. Kasvattaja vastaa terveystutkimuksista ja sopii mahdollisista astutuksista hyvissä ajoin sijoituskodin kanssa. Astutuskäyttö kestää yleensä vain lyhyen ajan, minkä jälkeen kissa palaa kotiinsa.
Kummassakin tapauksessa kun sopimuksen ehdot ovat täyttyneet, kissa siirtyy kokonaan sijoituskodin täyteen omistukseen.
Kenelle sijoituskissa sopii?
Sijoituskoti sopii ihmiselle, joka haluaa sitoutua kissaan pitkäksi aikaa, arvostaa avointa yhteistyötä kasvattajan kanssa, ymmärtää vastuullisen kasvatuksen merkityksen, ja ehkä pystyy hieman joustamaan muutamissa ennalta sovituissa tilanteissa.
Sijoituskissa ei sovi henkilölle, joka haluaa tehdä kaikki päätökset täysin itsenäisesti ilman yhteistyötä kasvattajan kanssa.
Meillä Hobbitqueen’sissa
Minulle sijoituskoti ei ole pelkkä sopimus, vaan pitkäaikainen yhteistyösuhde. Haluan, että sijoituskoti voi aina ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, oli kyseessä pieni tai suuri asia. Pyrin pitämään yhteyttä myös itse, sillä sijoituskissat ovat minulle edelleen tärkeitä, vaikka ne asuvat omissa kodeissaan.
Tavoitteena on, että sekä sijoituskoti että kasvattaja voivat luottaa toisiinsa koko yhteistyön ajan.
Hyvin toimivassa sijoituksessa kaikki voittavat: kissa saa rakastavan kodin, sijoituskoti saa ihanan perheenjäsenen ja kasvattaja voi jatkaa vastuullista kasvatustyötä rodun parhaaksi.
Kiinnostuitko?
Jos sijoituskissa herättää ajatuksia tai haluat tietää, voisiko se sopia juuri sinun elämäntilanteeseesi, ota rohkeasti yhteyttä. Kerron mielelläni lisää siitä, miten sijoitus toimii käytännössä ja millaisia odotuksia siihen liittyy. Jokainen sijoitussopimus on yksilöllinen, ja kaikki asiat käydään huolellisesti läpi ennen päätöksen tekemistä.
Osaomistuskissa
Uroksen kohdalla joskus kyseeseen tulee myös osaomistussopimus, jolloin kissaan jätetään määräajaksi kasvattajan käyttöön yksi (tai max kaksi) astutuskertaa. Suurimpana erona osaomistuksessa sijoitukseen on lyhyempi sopimusaika ja vähemmän siitoskertoja. Osaomistuskissa saa hankintahinnasta alennusta ja kasvattaja maksaa siitostestit.
Myös osaomistuskodin olisi hyvä sijaita melko lähellä pk-seutua, mutta myös pitemmällä oleva käy, mutta silloin osaomistuskodilta vaaditaan hieman enemmän esim kuskausapua, esim konkreettisesti koko/osan matkaa vastaan tulemista tarvittaessa.
Tässä linkissä (Somakiss ry) aivan loistava kirjoitus sijoituskissatoiminnasta.
