On tavallista että sfinxien sukutauluissa esiintyy aina silloin tällöin myös muun rotuisia kissoja kuin pelkästään sfinxejä. Kyseessä silloin ns outcross, eli käytännössä geenpoolin laajennus, jolla haetaan rotuun lisää terveyttä kun haitalliset geenit eivät suoraan tuplaannu. Sfinxien yleisimmät outcross-rodut ovat maatiainen (DSH eli domestic shorthair tai XSH eli määrittelemätön shorthair eli lyhytkarva), amerikanlyhytkarva (ASH/AMS), britti (BRI) tai devon rex (DRX).

Lyhenteet F1, F2. F3 ja F4 kertovat monennenko sukupolven sfinx on kyseessä. Esim F1 sfinxillä toinen vanhemmista on sfinx ja toinen on jotakin muuta rotua.
Jos pentue on F1 (on yhdistetty sfinx+ jonkun muun rotuinen), on yleensä kaikki pennut karvallisia, F2 (sfinx + F1 sfinx) pennuista noin puolet on karvallisia ja puolet karvattomia -> jatkoon valitaan karvattomista pennuista. F3 (sfinx + F2 karvaton) on kaikki pennut karvattomia, mutta jos kuitenkin F3 (sfinx + F2 karvallinen), on osa pennuista edelleen mahdollisesti karvaisia.
F4 -> ei yleensä edes merkitäkään enää ja niitä pidetään jo ns puhtaana sfinxinä.

Koska Fiféssä ei ole sfinxeille suoraan sallittuja risteytysrotuja, Fiféssä kasvattavan täytyy anoa astutuserikoislupaa ja perustella yhdistelmä ja sen jatkosuunnitelmat hyvin. Tämä prosessi on melko pitkä ja jopa hankalahko, mutta näen silti että se kannattaa.

Helpompi keino on ostaa ulkomailta outcrosspentu. Sukutaulun kanssa kannattaa olla kuitenkin tarkka, outcross itsessään ei ole  autuaaksi tekevä eikä se pelasta huonoa sukutaulua. Yleensä rekisteröintiongelmia ei tule roturisteytysasian osalta, mutta täytyy muistaa varmistaa että muut rekisteröintikriteerit täyttyvät.