OUTCROSS
On melko tavallista, että sfinxien sukutauluissa esiintyy aina silloin tällöin myös muun rotuisia kissoja kuin pelkästään sfinxejä. Kyseessä silloin ns outcross, eli käytännössä geenipoolin laajennus, jolla haetaan rotuun lisää terveyttä kun haitalliset geenit eivät suoraan tuplaannu. Outcross ei ole mikään oikotie vaan ennemminkin kiertotie, koska lopullinen tulos näkyy vasta useamman sukupolven ja vuoden jälkeen.
Myöskään yksi pentue ei rodun tilannetta korjaa, vaan outcrossia täytyy tehdä systemaattisesti ja määrätietoisesti.
Outcross-yhdistelmä tulee tehdä harkiten, sillä pelkästään mikä tahansa kahden kissan ja kahden rodun yhdistäminen ei ole hyvä, vaan asiaa täytyy pohtia usealta kantilta. Pitää punnita mahdolliset hyödyt ja haitat tarkkaan, sekä kriittisesti valita outcrossrotu ja yksilö. Outcross itsessään ei myöskään ole autuaaksi tekevä eikä se ‘pelasta’ huonoa sukutaulua, vaan se muun rotuinen täytyy yhdistää mahdollisimman hyvään kohderotunsa yksilöön, sekä sukutaulun osalta että omilta ominaisuuksiltaan. Täytyy myös pitää mielessä tyyppi sekä etenkin sfinxien aivan erityinen luonne. <3
Viime vuosien aikana on herätty enenevässä määrin siihen, että miten kapea geenipooli yleensäkin kaikilla roduilla (kissoilla kuin esim koirilla jne) lopulta on. Sukupolvien mittaan on myös usein käytetty uudelleen samoja ja samoja kissoja, ja vaikka ne miten olisivat rotunsa huippuja ja vaikka olisivat myöskin miten terveitä ja vahvoja, ei ole rodulle hyväksi että samat geenit tuplaantuvat, pahimmillaan lopulta käytännössä kaikissa sen rodun edustajissa ja ehkä moneenkin kertaan! Usein myös rodut ovat saaneet alkunsa yhdestä-max muutamasta yksilöstä, ehkä jopa vain muutama kymmenen vuotta sitten, joten näissä roduissa etenkin kannattaa kiinnittää huomiota ettei geenipooli supistu liikaa.
Sfinxien yleisimmät outcross-rodut ovat maatiainen (DSH eli domestic shorthair tai XSH eli hyväksymätön (/’määrittelemätön’) lyhytkarva), amerikanlyhytkarva (ASH/AMS), britti (BRI) tai devon rex (DRX).
(Rotulyhenteet riippuvat siitä mihin kattojärjestöön ne alunperin on rekisteröity.)
Lyhenteet F1, F2. F3 ja F4 kertovat monennenko sukupolven sfinx on kyseessä. Esim F1 sfinxillä toinen vanhemmista on sfinx ja toinen on jotakin muuta rotua. Sfinxien karvattomuusgeeni on resessiivinen, joten, jos pentue on F1 (on yhdistetty sfinx+ jonkun muun rotuinen), on käytännössä aina kaikki pennut karvallisia mutta kantavat karvattomuusgeeniä, F2 ( F1 karvainen sfinx+sfinx) syntyvistä pennuista noin puolet on karvallisia ja puolet karvattomia -> jatkoon valitaan mahdollisuuksien mukaan karvattomista pennuista.
F3 sukupolvessa karvaton F2 karvaton sfinx+ sfinx kaikkien pentujen pitäisi jo olla ihan karvattomia.
F4 -> pidetään jo ns puhtaana sfinxinä.
Koska Fiféssä ei ole sfinxeille suoraan sallittuja risteytysrotuja, Fiféssä kasvattavan täytyy anoa astutuserikoislupaa ja perustella yhdistelmä sekä sen jatkosuunnitelmat hyvin. Tämä prosessi on melko pitkä ja jopa hankalahko, mutta näen silti että se kannattaa.
Meillä on aiemmilta vuosilta jo parikin outcross siitoskissaa (F1 ja F2), nyt ensimmäistä kertaa meille syntyy omia outcross pentuja. <3 Nämäkin pennut tulevat olemaan rekisteröityjä, mikrosirutettuja, rokotettuja jne, hoidettu asiaan kuuluvasti. Ne tietenkin myös kasvatetaan yhtä suurella rakkaudella kuin muutkin pennut!